hyvä olo.

Tämän viikonlopun aikana tuli se tunne, että nyt on kesä.
Aurinkoa on riittänyt ja olemmekin käynyt kotona vaan nukkumassa!
Aamusta heti kamat kasaan ja menoksi.
Yleensä vietämme aikaa ulkoilemalla minun tai mieheni vanhempien luona. Molemmilta löytyy uima-altaat, jotka ovat kyllä parhautta hellepäivinä.
Viihdymme vanhempiemme seurassa todella hyvin, autamme heitä pihatöissä ja ruoanlaitossa sekä juttelemme niitä näitä. On ihanaa omistaa semmoiset vanhemmat ja appivanhemmat mitä minulla on. Ei voi sanoin kuvailla, kuinka kiitollisia saamme olla heistä.
Meidän kaveritkin tietävät usein mistä meidät löytää ja voivat tulla ihan yhtä hyvin meitä sinne moikkaamaan, saunomaan tai viettämään aikaa.
Toivon tulevaisuudessa, että meidänkin lapset tulevat piristämään meidän päiviämme.

Tämä viikonloppu on sisältänyt tädin vanhimman murun kevätjuhlia, ahkeraa grillausta, saunomista, ystäviää, perhettä, rakkautta ja etenkin sitä yhdessäoloa.

Tänään myös kävimme serkkuni valmistujaisissa. Juhlat olivat todella onnistuneet.

Ja sama kuvina;

isi-vapaa viikonloppu!

Meillä olikin pikku-ukon kanssa kiireinen viikonloppu..isi lähti perjantaina mökkeilemään 14 kaverin kanssa.

Itselle tulikin 20 vuotta täyteen, huh vanhus! ;)
Perjantaina suuntasimme vauvan kanssa aamusta Helsinkiin. Kierreltiin koko päivä kauppoja pojan tulevan kummitädin kanssa. Jotain pientä kesäistä sieltä tarttuikin matkaan.
Poitsulle en hirveästi viitsi nyt ostella vaatteita, vaikka mieli tekisikin.

Kävimme myös vanhalla työpaikallani vauvaa näyttämässä ja kahvittelemassa. Sain perinteisen synttärilahjan keittiön puolelta..suklaafondant kaikilla herkuilla! (annoin itselleni luvan viettää kaloripommi-päivää)
Illalla jatkoin vielä vauvan ja äitini kanssa ravintolaan illalliselle. Söin todella hyvän annoksen, parsaa ja siikaa.

Loppuviikonloppu menikin nopeasti, kun joka päivälle oli paljon ohjelmaa.
Mm. kaksi ihanaa prinsessaa oli meillä yökyläilemässä. Nämä likat olivat kyllä iso apukäsi vauvan hoidossa. '

Tää postaus jäi nyt vähän lyhyeksi, olen kyllä suunnitellut vaikka ja mitä kirjotettavaa, joten kannattaa seurailla! Sivujen kävijämäärät on ollut jokapäivä ihan hyvissä lukemissa!!

Sitten kuviin;

                 Tässä siis tämä ihana synttärikakkuni! Tuo fondant vetää kyllä niin kielen mennessään ;)

Spiritstoresta löyty ale-kengät ja Mangosta kenkiin sopiva t-paita

Pitsitoppi myös spiritstoresta, alelöytö sekin ;)

                                    Poitsulle pyyhe ja neon-keltainen pehmolelu  H&M homesta.

Kirjekuorilaukku Mangosta. Tämä yllättävä ostos siksi, että en pysty kantamaan laukkuani olkapäällä vaunujen kanssa. Nyt sitten kokeillaan kuinka tämä laukku käy yhteen vaatteiden kanssa. 

                                                                   Spiritstoresta...

                          Ja nämä ihanuudet toi rakas serkkuni laivalta kiitokseksi tyttöjen hoidosta :)

synnytys!!

Ja jälleen kerran on vuorossa perinteinen blogiteksti..synnytyskertomus!
Itse ainakin googlasin näitä paljon raskausaikana ja lueskelin synnytyskertomuksia laidasta laitaan.
Jännittävintä jokaisessa kirjotuksessa teki se, että ne olivat täysin erilaisia.
En tiedä onko oma kertomukseni jopa tylsä, niin helppo kuin synnytykseni olikin :)

Aloitetaampas..

25.4
Kävin päivällä parhaan ystäväni kanssa syömässä ravintolassa ja hain veljeni ihanan koiranpennun meille hoitoon. Kun pääsimme kotiin, alkoi vatsaa kiristää ja olo oli jotenkin voimaton. Mainitsin isukille puhelimessa asiasta ja muutamalle muullekkin taisin sanoa, että nyt on kyllä erilainen olo..jotain voisi siis pian olla tapahtumassa.
Isukki ja pikkulikka tulivat kotiin ja olo jatkui samanlaisena.. en ollut kovinkaan seurallinen. Lähdettiin viemään koiranpentua takaisin kotiinsa, niinkun olimme sopineet..siitä sitten lähdimme vielä äitini luokse käymään ja kiristys ja puristus vaan kulki mukana..sanoin äidillenikin, että montaa päivää ei kyllä mene. Silloin en vielä tiennytkään, että 10 tunnin päästä oma kääröni olisi jo nukkumassa kainalossani.
Tytsykän yöunet menivät myöhäsiksi, kun isukin kaksi kaveria tulivat iltasumpille luoksemme. Kävin siinä normaalisti vessassa ja huomasin, että paperiin tuli VÄHÄN jotain limaista. katsoin pönttöön ja epäilin että pikkurillin kynnen kokoinen limaläntti olisi limatulpan "portti".
n. 15 min päästä menin uudestaan vessaan..ihan mielenkiinnosta ja sinnehhän se loppu tulppa irtosi. Kirkas pieni määrä sieltä tuli :D
Kaverit lähtivät ja vihdoin pääsin kertomaan ukko-kullalle, että kun tulppa lähtee niin synnytykseen menee 0-7 päivää (kuulemma?) enään. Hän meni lukemaan likalle iltasatua poikkeuksellisesti, sillä olin niin häkeltynyt ja halusin soittaa ystävälleni, siskolleni, äidille ja anopille :D
Anoppi valmistautui tulemaan tänne heti kun ilmoitan.

klo: 22.30

Istun sohvalla, tekstaan ja soittelen yllämainittujen henkilöiden kanssa.
Lähetän isukille tekstarin makkariin: " tuu heti kun likka nukahtaa, nyt tuntuu että jotain alkaa tapahtumaan"
(Hänellä on tapana nukahtaa lukiessaan iltasatua, ja siksi erikseen pyysin tulemaan..vastausta ei kuulu eikä näy)
Yhtä äkkiä lantiossani poksahti..ihan kunnon räsähdys sieltä kuului (kuulemma kalvot poksahti)..siinävaiheessa aloin painella makkariin kertomaan mitä on tapahtunut, kunnes avaan makuuhuoneen oven, ehdin sanoa rakkaani nimen...ja siinähän sitten valahti vedet lattialle. Mies nousi sängystä ja alkoi paniikissa miettiä mitä tehdään..alkoi siivota jälkiäni ja minä painelin suihkuun vaatteet päällä seisomaan :D ukkokulta etsi sillävälin neuvolakortin, jotta saisin soitettua sairaalaan ja hän meni soittamaan äidilleen, että lähtee tulemaan meille likkaa vahtimaan.

n. klo 23

Olen saanut vaatteet vaihdettua ja istun eteisen peilin edessä pyyhe allani ja suoristaa hiuksia. Olen saanut pakattua loput tavarat ja kätilö sanoi puhelimessa, että aamu 7 mennessä pitää olla sielä.
Anoppi saapui ja supistukset lähtivät 2 min välein tulemaan. Kun kivut alkoi koventua, aloin hermostua (en kestä kipua ollenkaan) ja lähdimme sairaalaan samantien. Pelkäsin, että lapsi syntyy autoon, kun matkaa on kuitenkin 40 min verran ja supparit tosiaan tulivat 2 min välein.

Sairaalassa minut pistettiin käyrille, jossa olin aivan tuskaisena. En pystynyt makaamaan siinä sängyllä!!
En kuitenkaan kehdannut hälyyttää hoitajaa paikalle, vaan odotin sitkeästi siihen asti, kunnes joku tulee sieltä opastamaan meitä eteenpäin.

26.4

Vuorokausi vaihtui ja me pääsimme johonkin huoneeseen? jossa oli oma vessa, parisänky, radio, keinutuoli, jumppapallo...ja kolme valokatkaisijaa (tämä on tärkeä info, kun asiat etenee)
Minut opastettiin suihkuun ja ukko lähti hakemaan tavaroitamme autosta.
Menin suihkuun...olin sielä ehkä 5 minuuttia, kunnes tulin puolialastomana käytävää pitkin takaisin huoneeseemme..En todellakaan pystynyt olla sielä. Olo oli tuskaisen kuuma, ja hanasta tuli vain kuumaa vettä! Suihkukoppi oli muutenkin liian ahdas sen hetkiseen mielentilaani. Sielä oli myös tuoli, jossa yritin istua, mutta se vasta tuskaa tekikin. Lopulta viimeisen minuutin yritin konttausasennossa nojata penkkiin..ja totesin senkin olevan turhaa.
Huoneeseen palatessani, en pystynyt pitämään vaatteita päällä (pahoittelin kätilölle, kun joutuu näkemään minut alasti :D) Isukki toi pyynnöstäni ensin kylmäpusseja, sitten lämpöpusseja. Ei, kumpikaan ei auttanut. Supistukset tulivat edelleen joka toinen minuutti ja ainoa helpotus supistuksen aikana oli se, että pääsin istumaan vessanpöntölle.
Kätilö teki tänä aikana ainakin 2 tai 3 kertaa sisätutkimusta ja aina kuulin kuinka reippaasti aukesin, saimme tehtyä diilin, että ennen kätilön vuoron loppua minulla olisi vauva sylissä. Hih, mikä helpotus!

02.00

Sain kipupiikin olkapäähän.
En vieläkään tiedä mikä tämän kyseisen piikin nimi on. Ja itseasiassa en tee sillä tiedolla mitään, sillä aivan turha piikki oli. En aijo enään koskaan ottaa sitä.
Menin piikistä aivan "känniin". Monien mielestä se voi kuulostaa kivalta, mutta mulle se ei tehnyt hyvää. Mumisin olemattomia juttuja, tein mielenvikaisia tempauksia (kuten sytytin-sammutin tietyssä järjestyksessä huoneen kolmea valokatkaisijaa saliin menoon asti) ja kävelin pitkin seiniä. En usko että isukkikaan tykkäsi tästä tilanteesta.

n. klo 03

Kätilö tuli tekemään viimeisen sisätutkimuksen ja sanoi, että nyt päästään saliin. Jihuu..muuta en odottanutkaan, kun sitä että saisin lääkettä jotka helpottaisi supistuksia.
Muistikuvat eivät ole kyllä parhaimmat, mutta sen tiedän, että kätilö oli muualla ja kävi aina välillä tarkistamassa tilannetta.
Sain ilokaasun käyttöön. Se oli aivan mahtavaa. Osasin kuulemma ottaa sitä oikein ja tämän ansioista se teki olostani todella hyvän.

n. klo 04

Lääkäri tuli laittamaan minulle epiduraalin.
Aina vaan olo parani ;)

Loppu kellonajoista minulla ei ole minkäänlaista käsitystä..enkä voi sanoa,että nämäkään pitäisi tarkalleen paikkansa.
Sain kuitenkin vielä tämän jälkeen kohdunkaulapuudutteen.. se tuntui kovin ikävältä ja olen varma,että taju meinasi lähteä..puudute oli aika kova.
Seuraava tieto onkin ponnistusvaiheelta, joka kesti siis 15 min.
Tosin luulin sen kestäneen 2 tuntia..Puolessa välissä turhauduin, kun kukaan ei sanonut mitään, ponnistelin siinä vain, kun tarve oli (ponnistin kaasun avulla, kun tuntui ettei happi riitä)
Parkasin siis puolenvälin aikoihin etten jaksaisi enään, kun niistä ei mitään hyötyä näytä olevan.
Kätilö kertoi, että toisen samanlaisen satsin kun jaksan, niin vauva syntyy.
Tässävaiheessa ukkokultakin tsemppasi ja lohdutteli kovasti<3

06.13

Kuulen naapurihuoneesta vauvan parkaisun.
Tiesin,että sielä on perätilasynnytys ja tajusin, että muutkin pystyvät pahempiinkin juttuihin, joten nyt vikat ponnistukset ja se on siinä.

06.15

Siinä se on!
Pieni poikani parkaisi elämänsä ensimmäisen kerran ja tuli suoraan rinnoilleni<3
Kyllä siinä itkut pääsi.
Maailman mahtavin tunne.
Ei sitä voi sanoin kuvailla. Toivon,että jokainen saisi kokea tämän saman.


Terve poika syntyi siis 26.4.2013
Klo: 06.15
Paino: 3285g
Pituus: 49cm
Pisteet: 10-10


Siinä sitten miehen kanssa syötiin aamiainen ja juotiin pommacit skumppalaseista ;)
Oltiin salissa pari tuntia. Saatiin syödä rauhassa, olla vauvan kanssa ja kävin suihkussa.

Ihanaa, nyt meidän ensimmäinen yhteinen lapsi on maailmassa. Äidin oma silmäterä<3

missä olet aika?

Täällä ollaan!

Yksi perheenjäsen mahan tälläpuolen täyttää perjantaina jo 3 viikkoa!

Rakas,ihana,suloinen poikamme syntyi 26.4.2013 (päivää ennen laskettua aikaa)

Ajattelin ihan piakkoin tehdä päivityksen synnytyksestä!! 

Vauva arki on lähtenyt hyvin käyntiin. Ihmisiä vierailee melkein päivittäin ja apukäsiä löytyisi mielin määrin ihan puhelinsoiton päästä. Vielä tosin semmosia emme ole tarvinneet.

Isi auttaa tooosi paljon töistä tullessaan. Saan tehtyä kotitöitä tai käytyä kaupassa ihan rauhassa. 

Sisko on myös ottanut hienosti veikkansa huomioon. Auttaa vaipan viemisessä/tuomisessa, tutin laitossa, sitterin heijaamisessa yms. 

Minkäänlaista rytmiä meille ei oikein vielä ole tullut.. ehkä kaikki ajan kanssa :) 

Moni kaverini on tässä 2 kuukauden akselilla synnyttänyt myös ja edelleen säännöllisesti joku poksahtaa. On mukavaa, kun saa vertaista seuraa. Tosin kaikilla on kyllä tyttö tullut, eli tyttökavereita riittää.

Laitan nyt enempi kuvia tähän mukaan, kun näin pitkän päivitysvälin jälkeen ei oikein tiedä mitä kirjottaisi..alan varmaan tässä kirjoittamaan samantien sitä synnytyskertomusta, jotta saan sen varmasti julkaistua jokupäivä ;)

ensimmäinen äitienpäivä kimppu<3

sairaalakassi

Melkeimpä jokaisesta blogista löytyy aikalailla tämä kuuluisa sairaalakassi kirjoitus.

Lueskelin jo aika alkuvaiheessa eri sivuilta mitä kassista suunnilleen pitäisi löytyä.

Jokaisen kassin sisältö näytti omanlaiseltaan, toisilla luki sitten myöhemmin, mitä olivat kokeneet turhaksi.

Itse en pakkaa mitään ylimääräistä mukaan. Luotan, että isukki osaa käydä ostamassa minulle pari lehteä luettavaksi ja puhelimessa on netti, joten en usko että tulisi aika käymään pitkäksi. Joka päivä saan varmasti vieraita ja omaa pientä prinssiänihän sielä suurimmaksi osaksi hoidan.

Sain ystävältäni, joka synnytti tasan 2 viikkoa sitten tekstarilla hänen listansa ja aikalailla samat tavarat meiltä löytyykin pakattuna.

Olen nyt asennoitunut synnytyksen alkuun sillä, että ei ole mitään merkitystä koska se sieltä tupsahtaa..Täytyyhän tästä rauhallisuudestakin vielä nauttia ja minä en ainakaan väitä,ettei olisi ollut aikaa levätä raskausaikana.

Mutta nyt siihen kassin sisältöön:

-omia sukkia (sairaalan sukat kuulemma karseita), villasukat, (alushousuja otan yhdet,kuulemma sairaalan jättipöksyt ovat mielekkäitä synnytyksen jälkeen)

-imetyspaita, olkaimeton toppi, kotiintulo paita

-imetysliivit, tavalliset liivit

-collarit, housut kotiin tultaessa..luultavammin ihanat mama-legginssit

-shampoo,hoitoaine,saippua,dödö, rasvoja, topseja

-suoristin,harja,ponnareita,pinnejä

-hammasharja+tahna

-vauvalle kotiintulovaatteet..body,housut,sukkikset, sukat

-vauvalle ulkovaatteet...villapuku,tumput,sukat sekä pipo

-riepu, liivinsuojuksia, nännivoide

-meikit

-laturi

Tässähän nämä aikalailla olikin..lisään vielä pillimehuja, sekä luultavasti myslipatukan/proteiinipatukan (kuulemma hyvä olla jotain pientä syötävää varalle)

omia siteitä en varmaankaan pakkaa, sairaalassahan niitä on vaikka kuinka paljon. Neuvolakortti, sekä lompakko yms. löytyvät käsilaukustani=aina mukana

kuukauden kuulumiset.

Taas on melkeinpä kuukausi vierähtänyt viime päivityksestä!
Yhtenä kappaleena vielä mennään, 5 päivää laskettuun aikaan.

Raskaus kuulumisista sen verran, että painoa on tullut tasaisesti, nyt yhteensä 11kg.
Viime viikkoina turvotus on ollut aivan maximaalinen nilkoissa sekä sormissa..särkee tosi paljon.
Vauvalle kaikki tarvikkeet ovat olleet valmiina jo parin viikon ajan.
Olen hommannut kestovaippoja 9 kpl, joilla yritän pärjätä täällä kotona. Olen niin monelta saanut nootia, etten tule jaksamaan sitä pyykin määrää yms. Olen kuitenkin tähänkin asti pessyt pyykkiä niin tiuhaan, ettei meidän pyykkikorissa ole oikein ikinä mitään. Kyllä mä haluan yrittää! säästäisin luontoa, ja muutaman kympin rahaakin. Kodin ulkopuolella sitten käytettäis kertiksiä.
Harjoitus supistuksia on tullut lähes päivittäin, mutten ole huomannut että supistuksiin/kipuihin vaikuttaisi se, miten paljon/vähän olen päivisin touhunnut. Välillä vaan ahdistaa, kun jokapäivä tulee ainakin 5 puhelua eri ihmisiltä: "joko sä kohta synnytät?" tai "onko ollut supisteluita?" ...kiva, että läheiset välittää, mutta kyllä minä ilmotan sitten jos on jotain ilmoitettavaa. Vaikka hyväähän ne vaan tarkoittaa :)

Koti on meillä ihan kivassa keväisessä kunnossa nyt. Olen siivonnut urakalla päivittäin ja pitänyt paikat puhtaana, kun ei koskaan tiedä millon on sairaalaan lähtö.
Tämä ahtaus kyllä ärsyttää välillä todella paljon. Kaapeissa on ainoastaan kaikki mitä tarvitsemme oikeasti, mutta silti tilaa ei tunnu olevan. Kaikki talvivaatteet ja vauvan 68-> vaatteet on varastossa.
Lelut ovat aina levällään olohuoneessa, kun niille ei ole muualla säilytyspaikkaa.
Hyviä ratkaisuja ollaan kuitenkin tehty, täytyy yrittää tehdä niistä postausta!

Tyttö se kasvaa kovaa vauhtia ja kehittyy ihan silmissä! Eilen lähdimme aamulla ennen 10 markkinoille ja puistoilemaan (pääsin itse samalla kunnon lenkille). Tulimme vain reilu tunniksi kotiin syömään ja päikkäreille, kunnes lähdimme hevostallille. Veljeni likkakaveri lupasi, että jos tyttö tykästyy niin saa alkaa ratsastamaan hänen hevosellaan...ja voi varmaan jo arvatakkin, että kuinka paljon ratsastuksesta innostuttiin ;) ensimmäinen kerta hevosen selässä ja 3,5 vuotias ei pelännyt yhtään!
Kunhan vain paranen synnytyksestä, niin aletaan kyllä viikonloppuisin käymään yhdessä tallilla, ja haluan itsekkin ratsastamaan. En ole koskaan ollut hevos-ihminen, mutta mitä sitä ei pienen tytön iloksi tekisi<3 on se niin kiva, että meilläkin on jokin yhteinen harrastus :)

Täytyy yrittää ottaa itseä niskasta kiinni ja alkaa kirjotella enemmän ja kuvailemaan päivisin! On niin paljon kaikkia aiheita, mutta jotenkin ei vaan ole saanut aikaseksi. Nyt, kun sivuilla kävijämäärä on mennyt hurjaan nousuun, niin täytyyhän tässä alkaa rustailemaan ahkerasti.

pääsiäisen aloitus

Eilen tosiaan oli palmusunnuntai ja sehän tarkoitti, että koko viikonloppu meni oksia kerätessä, koristeltaessa ja muita pääsiäis humpuukeja tehdessä :)
On kyllä ilo itsellekkin, kun saa lapsien kanssa touhuta ja opettaa erilaisia asioita juhlapyhistä.. jotenkin niitä arvostaakin paljon enemmän.
Tytsykkä oli taas vajaa viikon meillä ja lähti tänään.. onneksi tulee taas viikonloppuna yökyläilemään, niin päästään jatkamaan pääsiäisjuttuja.
Täytyykin miettiä, jos kutsuisi appi-vanhemmat syömään, kun ollaan sielä oltu päivisin paljon isossa pihassa leikkimässä ja metsissä juoksentelemassa.
Tytsy kävikin näiden "serkkupoikien" kanssa yhdessä virpomassa. Kaikki olivat todella reippaita! mitäpä sitä ei ison saaliin eteen tekisi  :) ja saalis todellakin oli iso..varmaan kuukauden herkut tuli kerättyä :)
Tässä hieman kuvia meidän pääsiäisen aloituksesta;

Raskausviikot ovat tällähetkellä 35+2 ja olokin alkaa olla sen mukainen!

Sukkien ja kenkien laitto on todella haasteellista..kuten myös imurointi ja kaikenmaailman tavaroiden keräily lattialta. Jalat ja kaikki nivelet on todella kipeitä ja siihen aijonkin kysyä huomisessa neuvolassa syytä. Muuten kyllä hehkun ja olen hyväntuulinen, vaikka itse sanonkin! ;) 

'Ja luultavasti minulle on tullut nyt jonkun näköinen vauva-rytmi unien kanssa, sillä nukahdan aikasin illalla, mutta herään ainakin kerran yössä, yleensä kaksi. Ja lopullinen herätys on viimeistään kahdeksalta..eipä toisaalta haittaa, sillä viimeiset 3 viikkoa on ollut erittäin kiireistä aikaa! koko ajan tulee asuntoon muutoksia ja ukko-rukka joutuu toimimaan yleensä toteuttajana omien töidensä jälkeen :( 

Keskiviikkona olisikin kirpparipöydän tyhjennys..ja voin sanoa, että pöydän hoitamisessa oli todella kova työ!! mutta kuulin viimeviikolla saldoa ja se kyllä pisti piristämään ;) tästä lisää keskiviikkona!

Nyt luen päivän blogi-uutiset ja katson yhden sarjan jakson netistä ja sanon hyvää yötä!